Kiitos K:lle, kun kuvasit ja A:lle, kun olit miun havainnollistamiskuvien opasihminen :D HUOM! Kiinnittäkääpä huomiota miun yliseksikkääseen seeprakuvioiseen huiviin, joka on näköni esteenä! 
 

Kosketus voi olla jollekin ihmeselle avain kommunikaatioon, yhteys ihmisten välillä. Meillä alkoi pari päivää sitten kuurosokeusopinnot. Keskiviikkona päästiin itse asiaan, alettiin tekee jotai käytännössä. Alotettiin sillä, että oltiin vaa sokeita, kuulo sai olla mukana. Side silmille, ohjaajan opasotteeseen ja menoks.

(Opasote ei mene sitten noin :D Tää oli vaa nopee demonstraatio tehtävästä, ni siks vähä hutastu ote.)

Aluks käveltii toiselle puolelle salia ja miu opas jätti miut yksin seisoskelee sinne :D 


Sitte hää huus miuta ja miu piti kävellä häntä kohti. Se oli yllättävän helppoa, kuulo kyllä herkistyy hyvin paljo! Tietty, jos oisin lähteny kävelee iha mihi sattuu, ni miu opas ois kyll sitte hakenu miut.

 

Tässä aloin jo "ettii" miun oppaan kättä, et hää ottaa miut vastaan. Tuo oli mielenkiintone kokemus, luotin kyllä 100% tehtävässä miun oppaaseen ja siihen, ettei tilassa ollut esteitä. Mutta tietty tähän "turvallisuuden tunteeseen" vaikutti tosi paljo se, että se oli tuttu tila ja oon NÄHNYT sen myös ennen. Välillä tuli "sokeena" hetkiä, jollo tuntu "seinän" tulevan vastaa. Se oli ihan korvien välissä oleva juttu, aloin epäilee itteeni ja muita aistejani, mutta ihan ymmärrettävää. Tällaset tehtävät tehdään siks, että saadaan ymmärrystä ja näkökulmaa ohjaajan rooliin, miten ottaa huomioon asiakas ja hänen tarpeet.

 

Toine tehtävä sitten oli sellanen, että kukaan ei saanut puhua. Ohjaajat kierteli meidän "sokeiden" seassa ja sitte piti tunnustelun ja tuntoaistin avulla tunnistaa toinen henkilö. Se oli tosi mielenkiintonen tehtävä, koska ei saanu puhua. Sitte jos/kun luuli tietävänsä, kuka siinä oli, piti se sormiaakkosilla kertoa ja ohjaaja jollain tavalla kertoi, onko se oikea nimi.

Kättä tunnustelemalla voi saada sen selville helposti, onko kyseessä mies vai nainen (esim. jos on sormus sormessa, onko kädet pehmeät vai karheat, sirot vai kookkaammat, jne).


Hiuksia kokeilemalla tunnistaa myös hyvin, kuka on kyseessä, mikäli tuntee toisen hyvin. Miusta oli helppoa tunnistaa ihmisiä (yhtä en tunnistanut ja hää on viel miu hyvä kaveri :D), mutta tähän liittyi se, että olin aamulla tehtävää ennen nähnyt, millaiset vaatteet kenelläkin on, miten hiukset on laitettu, jne. Yhdessä kohtaa tunsin, että saman ihmisen luona on tunnustelemassa joku toinen "sokea". Haha, varmaa tosi mukava kun 4 kädet yrittää tunnistaa, kuka on kyseessä.
 

Tässä kerron ohjaajalleni, kuka hän miun mielestä olis.


Ohjaaja kertoo miulle, että tunnistin hänet. Hää käytti kyllä- merkkinä, että "nyökyttää" miun kättä omalla kädellään.

Tehtävät oli mielenkiintosia, hauskoja ja niistä oppi paljon! Vaikutti hyvin paljon se, että olin jo itse nähnyt ja hahmottanut tilan näköni avulla ja vielä nähnyt luokkakaverini sinä aamuna. Jos miut laitettaisiin ihan vieraaseen tilaan "sokeana" ihan uusien ihmisten kanssa (plus oppaani olisi mukana) olisin epävarmempi ja varmasti tulisi enemmän näitä "seiniä" eteeni. Oppaan kanssa on helppo mennä, koska häneen luottaa ja oli jännä huomata, että miten mukaili pieniäkin muutoksia liikkeissä (esim. käännökset ). Kosketus itsessään jo kertoo paljon.

Sain itsekin olla oppaana ja tuli välillä vähän kömmäiltyä, mutta kokemuksella oppii :) Vähän jänskättää, kun blokataan vielä kuulo, että on kuurosokea! Sitten varmasti olen paljo epävarmempi, vaikka olisi opas. Odotan tulevaa innolla ja oon kyllä tosi kiinnostunut! Lopussa sitten oli loppurentoutushetki, jossa toinen pari hieroi toista selästä ja käsistä. Kuurosokeudessa kun on kyse kosketuksesta, täytyy oppia sietämään sitä, että toinen ihminen tulee kirjaimellisesti iholle. Siksi teemme varmaan meillä on tosi paljon hieromishetkiä (mutta en valita, miun hartiat ja selkä on aina jumissa!).

Tällasta tällä viikolla koulussa, varmasti tulen kirjoittamaan muistakin kuurosokeus-jutuista, tää on todella mielenkiintonen aihe! Kosketus on avain heidän maailmaansa, missä on pimeää ja hiljaista, se on miusta jotain aivan käsittämätöntä ja uskomatonta. Se on todellinen yhteys.

<3: La