Tänää äiti soitti ja sano, et nyt se on tehty: enää ei asuta miun lapsuuden kodissa. Tuntuu aika ontolta, toisaalta odotan uutta kotia.
Ehkä tän takia tää päivä on mennyt enemmän tai vähemmän vanhoja kuvia katsellessa. Tunteet on hypelleet naurun hykertelystä haikeuteen, onnesta surumielisyyteen. Ajattelin tässä postauksessa antaa teiän hieman kurkata parin kuvan verran miun historiaan :) Nää kuvat valitsin siks, koska miulla on selvästi kevättä rinnassa ja oottelen kevään ja kesän tuloa innolla!

La 15- vee! Hame on miun äitin vanha (harmittaa, ku ei tiiä, missä se nykyää oikee on! Se oli nimittäi tosi kiva hame).




Kirsikanpuun kukat.

Vähän hoitelen kukkia :D
  Tuossa se on, miun lapsuuden koti... Miulla taitaa olla koti-ikävä.

<3: La